ZAMBEZI Poliittinen historia: Arkeologisissa kaivauksissa on löydetty jäänteitä kaupunkijohtoisista valtioista jo ajanlaskun alusta, mutta ensimmäiset kirjalliset lähteet Zambezin historiasta ovat 1000-luvulta. Tällöin suunnilleen nykypäivän Zambezin alue oli jaettu kymmenen klaanin kesken, joiden edustajat kokoontuivat kolmen vuoden välein Palauweriin päättämään koko aluetta koskevista asioista. Perinne jatkui aina vuoteen 1850, jolloin Zambezista tuli Venäjän siirtomaa, jossa erityisesti suomalaisilla oli maa-alueita omistuksessaan. Siirtomaakausi jäi kuitenkin lyhyeksi ja Zambezi itsenäistyi 1905. Vuosina 1905-1911 Zambezia hallitsi Samarinin kuningassuku, mutta 1911-1920 vallinneen vallankumouskauden päättyessä klaanien edustajisto päätti muuttaa valtiomuodon tasavallaksi. 1930- ja 1960-lukuja leimasivat tiheään sattuneet sotilasvallankaappaukset ja diktatuurien kaudet. Nykyään Zambezi on yksi Afrikan rauhallisimmista ja poliittisesti vakaimmista valtioista. Maata johtaa presidentti yhdessä Palauwer-perinteen pohjalle rakennetun edustuslaitoksen kanssa. Maan poliittinen linja on pitkään ollut jälkimarxilainen valtiojohtoinen vapaa kaupallisuus. Kulttuuri: Kulttuurillisesti Zambezi on hyvinÝmonipuolinen eikä yhtenäisestä zambezilaisesta kulttuurista voida puhua. Musiikillisesti Länsi-Zambezi edustaa Afrikan sarven perintöön pohjaavaa rairai-musiikkia, Itä-Zambezissa taas musiikki perustuu moniääniseen kuorolauluun. Perinteinen kuvanveisto puufiguureineen on yhä arvostettua, samoin kuin punotut käyttöesineet, mutta myös nyky- ja mediataide on saanut maassa jalansijaa. Kansainvälisesti Zambezin kulttuurista tunnetaan parhaiten monipuolinen ja pitkän historian omaava naamioperinne. Väestö: Enemmistö väestöstä (68%) on muslimeja. Kristittyjä on 11% ja lähinnä intialaisten siirtolaisten jälkeläisistä muodostuva hinduvähemmistö kattaa 8% väestöstä. Myös luonnonuskontojen edustajilla on pieni mutta näkyvä vähemmistö, jolla on voimakas teatteriperinne. Kristittyjen ja ateistien osuus väestöstä on ollut voimakkaassa nousussa 2010-luvulta alkaen, jolloin Zambezista tuli eurooppalaisten pakolaisten tärkein kohdemaa. Laillisten pakolaisten lisäksi Zambezissa on huomattava määrä laittomia pakolaisia, jotka eivät näy tilastoissa. Kieli: Virallinen kieli on zambezi, joka on saanut vaikutteita monesta muusta kielestä (somali, mandinka, japani, wolofÝ...) ja joka jakautuu hyvin erilaisiin murteisiin. Sivistyneistö puhuu myös englantia, useat hallitsevat myös (suuren maahanmuuton takia) muita eurooppalaisia kieliä, kuten suomea. Talous: Tärkeimmät vientituotteet ovat mineraalit, timantit ja kankaat. Maatalous työllistää yli 50% väestöstä. Luonnonvaroiltaan Zambezi on rikas, mutta monimutkaiset omistusjärjestelmät vaikeuttavat luonnonrikkauksien käyttöönottoa. Zambezin maaperässä on mm. kultaa, öljyä, tinaa ja timantteja. BKT per asukas vuonna 2012 oli 4020 USD. Maan valuutta on ima (n. 1.6 USD), joka jakautuu sataan livaan. Esitykset | Liput | Tekijät | Zambezi | Yhteistyössä Lehdistölle | Arvioita | På svenska | Kassandra